Terveppä taas!!!

Ollaan nyt puhuttu vaimon kanssa asiat halki ja oloni on todella helpottunut.
Olen aina ollut sitä mieltä että totuuden kanssa voi elää mutta valheen kanssa on turha edes yrittää jatkaa.
Olemme nyt samoilla linjoilla vaimon kanssa ja minusta tuntuu että tämän päälle on nyt hyvä lähteä rakentamaan luottamusta.

Jouduin eilen lähtemään kävelylle koska keskustelemisesta ei tullut mitään.Se alkoi olla jo sellaista huutokilpailua jossa sanoimme toisillemme asioita joita nyt kadumme.Minun oli pakko painella tuonne pakkaseen rauhoittumaan ja keräämään ajatuksia kasaan.Sillä hetkellä ajattelin vain sitä että pakkaan laukkuni ja painelen jonnekin niin syvälle ettei minun tarvitse ikinä enää nähdä vaimoa.

Aika pelottavia ajatuksia ja tunteita koska rakastan vaimoani todella paljon.olen aina tuntenut että hän on se minun puuttuva puoliskoni jota ilman en ole kokonainen.Jotenkin kaikki nuo hyvät tunteet hukkuvat tuonne katkeruuden ja raivon alle kun tuollainen tilanne tulee.Sitä käy niin ylikierroksilla että ei osaa ajatella järkevästi.

No melkein kolme tuntia sitä tuli marssittua tuolla ennenkuin alkoi rauhoittumaan ja pystyi puhumaan taas.
Vaimolla ei ollut mitään hajua minne minä lähdin ja hän sitten soitteli huolissaan kaikki tutut ja tuttavat läpi.Sitten alkoi minun puhelimeni piristä kun marssin pitkin teitä tuolla.Taas alkoi sapettamaan ja ajattelin että helvetin akka pitääkö sen kaikki vetää tähän mukaan.No tottakai siitä olisi ollut apua kun olisin keskustellut jonkun ulkopuolisen kanssa mutta siinä tilassa en edes halunnut rauhoittua ja en vastannut puheluihin.

Lopulta pakkanen teki tehtävänsä ja liekkini alkoi sammumaan.Ei muuta kuin takas kotiin keskustelemaan ja selvittämään asioita.Lopulta sitten saimme asiat selvitettyä ja sovun aikaiseksi.Tottakai sitä jäi vähän asioita hampaan koloon kun yö myöhään keskustelimme.Loput asiat selvitimme tänään päivällä ja asiat on nyt loppuun käsitelty.

Tämä on aika pintapuolisesti kirjoitettu koska en halua muistella asioiden yksityiskohtia.Se on parempi jonkun toisen kanssa käydä näitä läpi kuin yksin.Yksin kun miettii näitä niin silloin ei ole kukaan hillitsemässä.Olen sellainen ihminen että alan käymään ylikierroksilla jos joku ei ole minua hillitsemässä.Elän niin tunteideni varassa että ennemmin seuraan niitä kuin järkeä.
No milloin rakkaudessa olisi ollut järkeä???
On yksi sanan lasku joka sanoo että rakkaus ja järki ei asu samassa päässä:)

Kärppä kuittaa ja lähtee kohta hakemaan kuopusta kotiin.