Voi kristus että tuo lapsi osaa välillä olla rasittava.Taas ei ole mikään hyvä ja kokoajan pitäisi juosta.No onneksi hän nyt keskittyy leikkimään joten saan vähän hengähtää.Kuopuksesta oikein näkee kuinka paljon häntä risoo se kun en anna periksi.

Kohta pitäisi vaimoa lähteä töistä hakemaan ja sitten kauppaan.Onneksi äitini suostui katsomaan kuopusta sen aikaa ettei tarvitse häntä ottaa sinne kiukkuamaan.
Kerran jouduin lähtemään kesken ostosten kassalta naama punaisena kuopus kainalossa rimpuillen parkkihalliin.Jumalauta että hävetti!
Ihmiset luulivat minua varmaan joksikin namusedäksi kun kuopus huusi äitiään koko matkan ajan.Oikeastaan ihmettelin kun vartijat eivät tulleet tutkimaan tilannetta.

Ihmettelin myös sitä että kuopus ei ole toiste tuollaista showta pystyyn laittanut.En voi oikein uskoa että yksi saarna saisi asian menemään perille koska kaikessa muussa saan itseäni toistella täällä.No seuraavaa kertaa odotellen:)

Ahdistuskin on jo vähäsen helpottanut ja nyt arki tuntuu taas maistuvan.
En tiedä selviääkö minulle koskaan miksi nuo sunnuntait ja maanantait tuntuvat niin kurjilta.Jotain mystistä niissä kuitenkin on koska ulkonakin näyttää noina päivinä normaalia harmaammalta.

Kärppä kuittaa ja lähtee pitämään jöötä!!!!