Terve taas!!!

Lisää vastoinkäymisiä perkele!!!!
Hemmetti kun rupeaa olemaan loppu tähän touhuun.Kaikki menee aina päin vittua ja silti kaikki sanovat minulle että älä stressaa turhista.Olen uusioperheen isä ja minusta tuntuu kuin tämä perhe olisi jakautumassa kahtia.Silloin kun aloimme seurustelemaan vaimoni kanssa,tunsin aina itseni ulkopuoliseksi.Usein vetäydyin omiin oloihin ja annoin vaimon viettää aikaa lapsiensa kanssa.Alussa pojalla oli vaikeuksia hyväksyä minua.
Hän sanoi minulle silloin suoraan että vihaa minua enkä minä ole hänen isänsä enkä tällöin saa komennella häntä.Ajattelin silloin että hän purkaa vain pahaa oloaan minuun koska hänen biologinen isänsä hyljeksi häntä.No elämä jatkoi kulkuaan ja annoin heille tilaa ja aikaa tottua minuun ja viettää aikaa oman äitinsä kanssa.Kuitenkin minulla oli aina tunne että olen jossain minne en kuuluisi.

Tuossa meni jokunen vuosi aivan hyvin ja ajattelin että ehkä tämä alkaakin toimia.
No nyt on ilmennyt että pojalla on erittäin paljon vaikeuksia koulussa ja muussa elämässä.Hän on jäänyt kaikessa jälkeen ja koulupsykologit tutkivat häntä.Hänen kehityksensä on alkanut häiriintyä ja välillä tuntuu että häneen ei saa mitään kontaktia.Koulupsykologi oli sitä mieltä että kyse on kateudesta ja mustasukkaisuudesta.

Jotenkin nyt tuntuu että tämä kaikki olisi minun syytäni.Jos minä en olisi täällä,hän saisi kaiken huomion ja hänen ei tarvitsisi olla mustasukkainen.Tuntuu niin helvetin kurjalta tämä tilanne.Kotona vallitseva ilmapiiri on välillä todella kireä ja painostava.Tuntuu että perheemme olisi jakautumassa kahtia.Toisella puolella kuopus ja minä ja toisella muut lapset.Vaimo on sitten erotuomarina siinä välissä.En usko että tämä kauan toimii näin ja olen alkanut miettimään muuttamista pois vähäksi aikaa.

Ehdotin tätä vaimolle mutta hän ei haluaisi.Ehdotin myös että emme osoittaisi mitään hellyyttä tai läheisyyttä toisiamme kohtaan pojan nähden.Minusta pojan oireilu on vain pahentunut nyt kun olemme vaimon kanssa olleet läheisempiä toisillemme.Korpeaa katsoa kun pieni poika kärsii turhaan tuossa vieressä.Puhuminen ei ole auttanut yhtään enkä tiedä auttaako tuohon edes mikään.Ajattelen vain lasten parasta ja siksi ehdotinkin että menisin pois vähäksi aikaa että lapset saisivat asiansa setvittyä.

No katsotaan mitä tulee eteen!!!!